lauantai 21. syyskuuta 2013

Värikästä elämää Espoon kartanoilla: 460 vuotta Espoonkartanon vaiheita

Espaby, kylä joen rannalla
1200-luvulla Uudenmaan rannikolle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita. He asettuivat asumaan hyvien kulkuyhteyksien äärelle ja maanviljelykselle sopiville alueille. Espoon ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Gumbölenjoen ja Mankinjoen yhtymäkohtaan, Espaby -nimen saaneeseen kylään. Espa -sana viittaa tiettävästi joen rannalla kasvaneisiin haapoihin (ruots. äspe = haapa, å = joki ). "Haapajoen kylän" nimestä tuli myöhemmin koko pitäjän nimi.

Kustaa Vaasan kuninkaankartano
Kustaa Vaasa  (Museovirasto/Wikipedia)
Kuningas Kustaa Vaasa antoi vuonna 1555 käskyn perustaa kuninkaankartano jokaiseen Suomen pitäjään. Suomalaisten takapajuisuudesta ja huonosta veronmaksukyvystä huolestuneen kuninkaan tavoitteena oli perustaa tiloja, jotka toimisivat esimerkkinä suomalaisille. Kartanoille kaavailtiin myös maanpuolustuksellisia tehtäviä. Espoonkartano perustettiin vuonna 1556 Mankinjoen ja Gumbölenjoen risteykseen Turusta Viipuriin johtavan Kuninkaantien eli Suuren Rantatien varteen. Kartano syntyi yhdistämällä kaksitoista Espabyn ja Mankbyn taloa. Maanvaihtosopimus kruunun ja espoolaisten talonpoikien välillä solmittiin kesäkäräjillä 27.8. 1556.
Espoon kuninkaankartanosta tuli maanviljelyksen ja karjanhoidon mallitila ja edelläkävijä. Kuninkaankartanolla toimi myös mylly ja saha. Kartanon merkitys kasvoi, kun venäläiset sotajoukot tuhosivat Helsingin kuninkaankartanon 1571 ja kruunun hevossiittola siirtyi Espooseen.
* Mitä, jos Espoosta olisi tullut kaupunki ja linnoitus 1560 –luvulla? *
Espoo oli vähällä saada kaupunkioikeudet 1500-luvun puolivälissä. Suomen herttua Juhana vieraili Espoon kuninkaankartanolla vuonna 1559 ja ehdotti isälleen Kustaa Vaasalle kaupungin ja linnoituksen perustamista Espooseen. Säilynyt kirjeenvaihto osoittaa, että kuningas suhtautui ehdotukseen myönteisesti. Valitettavasti Kustaa Vaasa kuoli jo seuraavana vuonna 1560, ja katkeraan veljesriitaan ajautuneet kuninkaan pojat unohtivat asian. 
Suurvalta-aika kreivien hallinnassa

1600-luvun alussa Ruotsi solmi rauhan Venäjän kanssa, eikä kuninkaankartanoilla enää ollut suurta merkitystä sota- ja puolustusvalmiuden suhteen. Kustaa Vaasan poikien aikana suurin osa kuninkaankartanoista lahjoitettiin aatelille tai myytiin. Espoon kartanokin menetti kuninkaankartanon asemansa.
1600-luvulla kartanon tunnetuimpia isäntiä olivat kuuluisat sotapäälliköt ja kreivit Jacob de la Gardie ja Gustaf Horn perillisineen.
Gustaf Hornin tyttärentyttären Brita Cruusin perintönä kartano siirtyi hänen leskensä, vapaaherra Fabian Wreden omistukseen. F. Wrede rakennutti uuden päärakennuksen. Suuren, neljä nurkkatornia käsittäneen barokkilinnan suunnitteli saksalainen J.D. Wagner. Kartano hylättiin Isonvihan aikana 1713-1721 ja rakennus rapistui.
Augustin Ehrensvärd 1747: Esbogård   (A. Ramsay Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600 –luvulla)
 Uusi kukoistus Ramsay –suvun omistuksessa
Uusi aikakausi Espoonkartanon historiassa alkoi kapteeni Johan Wilhelm Hisingin ostettua kartanon vuonna 1751. Hising kuoli jo samana vuonna, minkä jälkeen kartano perinnönjaossa siirtyi hänen tyttärelleen Maria Kristiinalle ja tämän puolisolle Anders Henrik Ramsaylle.
Ramsayt olivat aikansa rikkaimpia maanomistajia ja tarmokkaita rakentaja. Myös Espoonkartanolla alkoi vilkkaan rakentamisen ja maatalouden uudistamisen kausi. Herrasväki Ramsay asui kuitenkin suvun Jakkarilan tilalla Porvoossa.
Anders Henrik Ramsaylta tilan peri hänen ainoa aikuisikään elänyt lapsensa, tytär Sofia Lovisa. Naisena Sofia Lovisa Ramsaylla ei ollut juridista oikeutta hoitaa perimäänsä omaisuutta. Omaisuus säilyi Ramsayn suvussa, kun Sofia Lovisa solmi avioliiton serkkunsa Otto Wilhelm Ramsayn kanssa.
Kasvava perhe ryhtyi kunnostamaan Espoonkartanoa uudeksi kodikseen. Ramsayt muuttivat Espooseen vuonna 1797 läntisen siipirakennuksen valmistuttua.
Suunniteltu suuri päärakennus ei kuitenkaan valmistunut. Hanke kariutui rahapulaan ja Otto Wilhelmin kuolemaan vuonna 1806. Alkuperäisestä suunnitelmasta toteutui vain kaksi siipirakennusta. Länsisiivestä tehtiin päärakennus ja vuonna 1801 valmistuneeseen itäiseen siipeen sisustettiin vierashuoneita.

* Kiviholvisilta ja Mylly *


Espoonkartano on yksi monista Turun ja Viipurin välisen Suuren Rantatien eli Kuninkaantien varrelle syntyneistä kartanoista. Espoonkartanon kohdalla Kuninkaantie ylittää Mankinjoen. Joen ylittävää kiviholvisiltaa pidetään Suomen vanhimpana. 
Sillan kupeessa on kartanonherra A.H. Ramsayn hakkauttama hiekkakivinen muistolaatta. Ruotsinkielinen teksti kertoo, että sillan ja sen viereisen myllyn peruskivet laskettiin, kun Ruotsin kuningas Kustaa III vuonna 1775 teki tutustumismatkan Uudenmaan läänin läpi. Kuluneesta laatasta on vielä vaivoin luettavissa teksti:
"Åhr 1775 Då Svea Konung Gustaf III
Reste sin Erics Gatu
Igenom Nylands Län
Lades Grundstenare till
Denna Qvarn och Denna Bro."

Kuva: Matti Huuhka: Kartanoita ja huviloita Keski-Espoossa

Espoonkartano palasi Ramsay -suvun omistukseen valtioneuvos August Ramsayn ostettua sen vuonna 1914. Sofia Lovisa ja Otto Wilhelm Ramsayn rakennuttama läntinen siipirakennus laajennettiin, rapattiin ja koristeltiin. Arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmien mukaan rakennettiin mm. pääsisäänkäynti pylväshalleineen ja Ramsay –suvun koristamine päätykolmioineen. 

* Espoon kartano sijaitsee Kauklahdessa, historiaa henkivässä osoitteessa Kuninkaankartanontie 31. Yksityisomistuksessa olevaa päärakennusta vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön. Päärakennuksen kohdalla tie ylittää historiallisen kiviholvisillan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti